Metsänhoito
Metsän viljely tarkoittaa uuden metsän perustamista istuttamalla taimia tai kylvämällä siemeniä. Se on tärkeä osa metsän uudistamista, koska viljelyllä pyritään saamaan uudistusalalle elinvoimainen uusi taimikko. Uudistaminen kannattaa suunnitella ennen hakkuuta tai heti hakkuun jälkeen, jotta puulaji, maanmuokkaus ja työn aikataulu sopivat yhteen.
Päivitetty: 27.6.2026
Metsän viljely tarkoittaa uuden metsän perustamista istuttamalla taimia tai kylvämällä siemeniä. Se on osa metsän uudistamisketjua, joka alkaa yleensä jo ennen päätehakkuuta tai viimeistään heti hakkuun jälkeen tehtävällä suunnittelulla.
Viljelyn tavoitteena on saada aikaan elinvoimainen uusi taimikko. Kyse ei ole vain yhdestä työvaiheesta, vaan kokonaisuudesta, johon liittyvät uudistamistavan valinta, maanmuokkaus, taimien tai siementen hankinta, toteutus ja taimikon seuranta.
Metsä uudistetaan viljelemällä silloin, kun uusi metsä halutaan perustaa aktiivisesti istuttaen tai kylväen. Menetelmä voi olla tarpeen esimerkiksi päätehakkuun jälkeen, kun tavoitteena on saada uusi taimikko kasvuun suunnitellulla puulajilla ja aikataululla.
Kohteesta riippuen vaihtoehtona voi olla myös luontainen uudistaminen. Metsänomistajan tulee huomioida uudistamisvelvoite ja metsälain vaatimukset yleisellä tasolla, mutta yksittäisen kohteen oikeudelliset velvoitteet kannattaa tarkistaa virallisista lähteistä tai metsäalan asiantuntijalta. Uudistaminen kannattaa suunnitella ajoissa, jotta työ ei viivästy tarpeettomasti.
Istutuksessa taimet istutetaan muokatulle uudistusalalle. Menetelmää käytetään yleisesti esimerkiksi kuusen ja männyn uudistamisessa kohteesta riippuen. Istutus antaa metsänomistajalle hyvän mahdollisuuden vaikuttaa puulajiin ja taimikon alkuun, mutta taimet pitää käsitellä, säilyttää ja istuttaa huolellisesti.
Kylvössä siemenet kylvetään sopivaan kasvualustaan. Kylvöä käytetään tietyillä kohteilla, usein erityisesti männylle sopivilla kasvupaikoilla. Onnistuminen riippuu säästä, kasvupaikasta, maanmuokkauksesta ja siementen laadusta. Kylvö ei sovi kaikkiin kohteisiin, joten menetelmä valitaan aina kasvupaikan ja uudistamistavoitteen mukaan.
Puulajin valinta tehdään kasvupaikan mukaan. Kuusi, mänty ja rauduskoivu ovat yleisiä viljeltäviä puulajeja, mutta niiden soveltuvuus riippuu muun muassa maaperästä, kosteudesta, sijainnista ja metsänomistajan tavoitteista.
Väärä puulaji väärällä kasvupaikalla voi heikentää kasvua ja lisätä tuhoriskejä. Valintaan vaikuttavat myös ilmasto, hirvituhoriski, myyrätuhoriski, maanmuokkausmenetelmä, taimimateriaali ja tulevan metsän käyttötavoitteet. Sekapuusto ja monimuotoisuus voidaan huomioida osana uudistamista, kun ne sopivat kohteen tavoitteisiin.
Maanmuokkaus valmistaa uudistusalaa taimille tai kylvölle. Hyvä muokkauspaikka voi parantaa taimien alkuunlähtöä, vähentää kilpailua ja auttaa tainta hyödyntämään kasvupaikan kosteutta ja lämpöä.
Maanmuokkausmenetelmä vaikuttaa siihen, miten istutus tai kylvö tehdään. Menetelmä pitää valita kohteen mukaan, ja maanmuokkaus sekä viljely kannattaa suunnitella yhtenä kokonaisuutena.
Taimien alkuperä, laatu ja käsittely vaikuttavat metsän viljelyn onnistumiseen. Taimia ei pidä kuivattaa eikä säilyttää huolimattomasti, sillä huono käsittely voi heikentää taimien elinvoimaa jo ennen istutusta.
Istutustyön laatu on tärkeää: taimen pitää päätyä sopivaan kohtaan ja oikeaan asentoon. Kylvössä siementen laadulla, kylvöolosuhteilla ja kasvualustalla on suuri merkitys. Metsänomistajan kannattaa sopia etukäteen, kuka vastaa taimien tai siementen hankinnasta, kuljetuksesta ja säilytyksestä.
Jos metsän viljely viivästyy, pintakasvillisuus voi lisääntyä ja uudistaminen voi vaikeutua. Taimien kilpailuolosuhteet voivat heikentyä, ja työ voi myöhemmin vaatia enemmän valmistelua.
Viivästyminen voi kasvattaa kustannuksia ja vaikeuttaa urakoitsijan aikataulujen yhteensovittamista. Myös taimien saatavuus voi vaikuttaa toteutukseen, jos suunnittelu jää liian myöhäiseksi. Metsänomistajan tulee lisäksi huomioida uudistamisvelvoitteen aikataulut yleisellä tasolla.
Metsän viljely kannattaa sopia urakoitsijan kanssa kokonaisuutena, ei vain yksittäisenä istutus- tai kylvötyönä. Kun vastuut ja aikataulut ovat selvät, uudistamisketju on helpompi toteuttaa laadukkaasti.
Istutuksessa uudistusalalle istutetaan taimia. Kylvössä siemenet kylvetään sopivaan kasvualustaan. Menetelmä valitaan kohteen ja puulajin mukaan.
Ei välttämättä juuri viljelynä, sillä joillakin kohteilla myös luontainen uudistaminen voi olla vaihtoehto. Uudistamisvelvoite ja ajantasaiset vaatimukset tulee tarkistaa virallisista lähteistä.
Puulaji valitaan kasvupaikan, maalajin, kosteuden, sijainnin, tuhoriskien ja metsänomistajan tavoitteiden perusteella.
Ajankohta riippuu kohteesta, taimimateriaalista, maanmuokkauksesta ja sääoloista. Työ kannattaa sovittaa uudistamissuunnitelmaan ja taimien toimitukseen.
Kyllä. Urakoitsijalta voi tilata esimerkiksi istutuksen, kylvön tai laajemman uudistamiskokonaisuuden, jos palvelu kuuluu yrityksen tarjontaan.
Hinta riippuu kohteesta, menetelmästä, taimimäärästä tai siemenmäärästä, pinta-alasta, maastosta, sijainnista ja urakoitsijasta. Tarkka hinta kannattaa pyytää urakoitsijalta.
Pintakasvillisuus voi lisääntyä, työ voi vaikeutua ja kustannukset voivat kasvaa. Myös uudistamisvelvoitteen aikataulut pitää huomioida.
Maanmuokkaus valmistaa istutus- tai kylvökohtia ja voi parantaa taimien alkuunlähtöä. Menetelmä pitää valita kohteen mukaan.
Julkaise maksuton työilmoitus Metsäpörssissä. Hyväksytyt urakoitsijat voivat ottaa sinuun yhteyttä.
